Travelfood

Ilokseni pääsen kirjoittamaan suosikkimaastani! On vaikeaa sanoa ihan selkeästi mikä tekee Kroatian paremmaksi kuin muut, mutta esimerkkien antaminen on helppoa. Kirkkaansinisen Adrianmeren aurinkoiset ja hyvin alkuperäisen oloiset saaret, vastustamaton Dubrovnik, herkullinen ruoka, alhainen hintataso, valkoisten kallioiden heijastama valo, toimiva infrastruktuuri, palvelutaso vai paikallisten ystävällinen asenne, johon sekoittunut sopiva määrä ylpeyttä. Kun ostimme pakettimatkan Splitiin ilman ennakkotietoa hotellista, säikähdimme kun jouduttiin katamaraanille joka vei meidät pois Splitistä. Seuraavana päivänä tutustuttiin tuntemattomaan kohteeseemme, pieneen Jelsa-kylään Hvarin saarella, ja todettiin pian että olimme saapuneet paratiisiin.

Dalmatian rannikkoa pitkin kiemurtelee Makarska Riviera, joka koostuu pienistä kalastajakylistä kallioisine rantoineen, aina Dubrovnikiin asti, eli kaupunkiin jolla on oranssivärisiä tiilikattoja ja valkoisia rakennuksia. Ennen Dubrovnikia ylitetään kuitenkin pientä bosnialaista maakaistaletta, joka on maan ainoa yhteys Välimereen. Dubrovnik on täynnä turisteja ja niille jotka haluavat välttää niitä, on olemassa paljon Dubrovnikin näköisiä mutta rauhallisempia kaupunkeja rannikolla. Kroatian pääkaupunki Zagreb och myös kaunis mutta ei ehkä Itä-Euroopan tunnetuimpia.

Kroatialainen ruoka on herkullinen. Jos vierailee saarilla, syö tietysti paljon kalaa, mutta mistä johtuu että grillattu kala on Kroatiassa paremman makuinen kuin Välimeren muissa maissa missä kalaruoka on myös hyvä? Dubrovnikissa maistoin mustaa risottoa, joka saa värinsä mustekalan musteesta, mutta myös mustekalan liha on maistamisen arvoinen. Söimme myös grillattuja lammaskyljyksiä sekä cevapciciä, joka on pieniä maustettuja jauhelihavartaita. Jälkiruoaksi riitti lasillinen paikallista Prosek-hedelmäviiniä.

Matkustimme Kroatiaan ensimmäisen kerran kymmenen vuotta tuhoisasta Serbian-sodasta. Sota ei selvästi vaikuttanut Kroatiaan yhtä paljon kuin Bosnia-Hercegovinaan, mutta esimerkiksi Dubrovnikin kaupunginmuureista näkyi tykkiosumia ja yksijalkaisia sotaveteraaneja näkyi katukuvassa. Ainakin silloin oli selvää että kroatialaiset katsoivat eteenpäin ja näkivät hyvät suhteet turisteihin ja muihin maihin hyvänä asiana. Toisaalta on ikävää että Kroatia jää turistimaana usein Kreikan ja Italian varjoon, mutta toisaalta se tarkoittaa myös että maa on mielenkiintoinen, hiljainen, uinuva turistijätti joka vielä vaan odottaa pääsyä suurien joukkoon.

Eurooppa, Kroatia, matka, matkakokemuksia, ruoka