Travelfood

Saavuimme Vientianeen thaimaalaisella sisämaanlennolla Udon Thaniin ja sieltä autolla rajan yli. Rajalla oli muutama koju, joilla kaikilla oli omat maksunsa jostain muodollisuudesta, mutta sen jälkeen Laosin pääkaupunki häämötti jo. Vientiane ei ole erityisen kiinnostava kaupunki mutta asuimme ystävän luona ja nautimme rennosta laosilaisesta elämäntyylistä.

Mekong-joki tuntuu olevan Laosin kaiken keskipiste ja onhan se vaikuttava. Erityisen kaunis se on muinaisessa pääkaupungissa Luang Prabangissa kun istuu joen varrella syömässä hyvää ruokaa vasta paistetun ranskalaisen patongin tuoksun lomassa, ilman automelua niin että ainoa ääni tulee vierekkäisten temppeleiden kelloista. Luang Prabang on todella inspiroiva kaupunki ja sillä on myös kiinnostava iltatori käsityöläistavaroineen. Teimme myös retken kauniisiin Kuang Si-vesiputouksille ja tuktuk-matka sinne vehreän maaseudun läpi oli myös mukava.

Laosissa juodaan useimmiten Lao Beeriä ja se tuntuu sopivan kaikkien ruokalajien kanssa. Muinaisessa ranskalaisessa siirtomaassa ei juoda viiniä ruoan kanssa. Maistoin lao laapia, joka on silputtua lihaa yrttien kanssa sekä grillattua Mekong-kalaa. Thai-vaikutteinen ruoka kuten chicken green curry on myös hyvä. Ruoan kanssa tarjoillaan erityistä riisiä, jota kutsutaan sticky riceksi ja se oli todellakin aika tahmeaa. Erikoisuutena maistoin friteerattuja heinäsirkkoja ja ne maistuivat yllättäen pähkinämäisen hyvälle. 

Kaakkois-Aasian maista Laos on ehkä se joka tuntuu raikkaimmalta. Ihmiset tuntuvat aidoilta vaikkeivät olekaan ylenpalttisen ystävällisiä. Matkailu ei ole vielä niin juurtunut kuin Thaimaassa ja ehkä ympäröivät vuoret viilentävät hieman laosilaisia. Iltailmaa ei kuitenkaan voida sanoa raikkaaksi Laosissa koska jokainen polttaa omat jätteensä talonsa edessä kun iltahämärä on saapunut. Toivon että sinä päivänä kun jätteiden poltto kielletään, ratkaisuksi ei keksitä johtaa jätteet suoraan Mekong-jokeen.

Aasia, eksoottinen ruoka, Laos, matka, matkakokemuksia, ruoka