Travelfood

Pohjoisesta Italiasta löytyy lukuisia tunnettuja pikkukaupunkeja, jotka kaikki näytävät vähän erilaisilta mutta jokaisella on oma vanha, kaunis keskusta. Esimerkiksi Ravenna, Ferrara, Trieste, Padova, Verona, Cremona, Parma, Mantova, Genova ja Torino ovat tunnettuja. Isoin kaupunki on tietysti Milano, mutta siellä ei ole mitään muuta nähtävää kuin upea Duomo. Sitten on tietysti Venetsia, joka on yliarvostettu, kallis ja epäystävällinen turistiloukku, mutta kuitenkin vastustamaton pakko kaikille romanttisille henkilöille.

Pohjois-Italian parasta antia löytyy kuitenkin pienistä paikkakunnista ja tässä tapauksessa vielä pienemmistä kuin ylhäällä mainitut kaupungit. Milanon pohjoispuolella on uskomattoman kaunis Como-järvi ja itäpuolella taas on Garda-järvi, jonka kaunein kylä on varmastikin Sirmione. Täältä löytyy julkkiksia ja rikkaita lomailijoita, joilla on silmä kauneudelle. Pohjoinen Italia on paljon vauraampi kuin eteläinen Italia ja se näkyy hinnoissa, infrastruktuurissa ja kalliissa vaatevalinnoissa.

Mikäli matkakohteista arvostetaan vielä pienempiä taajamia, kuten luontokohteita, myös Italiassa on tarjolla on Alppien vuoristomaisemia. Mikäli suuntaa Itävallan rajalle, matkalla on hiihtokaupunki Cortina d’Ampezzo, joka toimii porttina Italian Alpeille, eli Dolomiiteille. Vuoret ovat geologisesti erikoisen näköisiä täällä, koska niissä on muodostunut taittoja kalkkikiven vaakatason kerrostumissa. Mikäli haluaa patikoida kevyesti metsämaisemissa niin, että vuorimaisemat ovat näkyvissä, suosittelen vuoristorataa Brunateen Como-järveltä. Ylhäältä näkee lumihuippuisia sveitsiläisiä vuoria ilman että patikointi olisi liian kylmää tai työläistä.

Olen kirjoittanut italialaisesta ruoasta aikaisemmin ja sitähän ei voi ylistää kyllin. Pizzaa ja pastaa valmistetaan sellaisella taidolla, ettei niitä voi edes verrata niihin mitä saamme kotimaissamme. Milanossa söin Cotoletta Milanesea, joka muistuttaa wienerschnitzeliä. Minestrone taas on täyttävä vihanneskeitto ja ossobucco naudanlihapata, joka on muhinut tuntikausia ennen kun sitä syödään esimerkiksi Risotto Milanesen kanssa. Yksi gastronomisista huippuhetkistäni oli ravunpyrstögnoccheja ja uskoisin että niissä piste iin päällä oli paikallinen raastettu parmesanjuusto.

Eurooppa, Italia, matka, matkakokemuksia, ruoka