Travelfood

Thaimaa on nopeasti noussut suomalaisten talvikohteiden suosikkien joukkoon ja syyt ovat monet. Maa on lämmin, suhteellisen turvallinen, edullinen ja palvelu on ystävällistä. On käsittämätöntä että kokonainen kansa pystyy hymyilemään uskottavasti kaikille meille, jotka tulemme sinne tarpeinemme ja huolemme, jotka varmasti tuntuvat heistä vähäpätöisiltä. Tervehtiminen ja kiittäminen thaimaalaisten tapaan asettamalla kämmenet vastakkain ja päätä kallistaen on todellakin rauhoittavaa ja osoittaa molemminpuolista kunnoitusta. En vaan pysty ymmärtämään miksi thaimaalaiset ovat yhtä kiinnostuneita meille muuttamisesta kuin me olemme Thaimaahan muuttamisesta.

Useamman matkan ajan olemme käyttäneet Bangkokia yhteyspisteenä retkillämme Thaimaassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa. On ilo asua Shilom Roadin varrella olevissa hotelleissa ja ajaa veneellä Chao Phraya-joella ennen kun jatkaa seuraavaan kohteeseen. Hua Hinissa on Takiab-kukkula apinoineen ja kultaisine buddhoineen, ja sitä kohdetta nostan mielelläni esille. Mikäli matkustaa Patong Beachille Phuketiin, suosittelen päiväretkeä Phang Nga-lahteen. Retken aikana tutustutaan Wat Suwannahuba-luolatemppeliin, James Bond Islandiin sekä kelluviin markkinoihin.

Thaimaalainen ruoka on monipuolinen ja on olemassa monta klassikkoa johon voimme tutustua myös kotimaissamme pakasteruokina, etnisissä ravintoloissa tai tekemällä niitä itse valmiiden currykasikkeiden avulla. Missään thaimaalainen ruoka ei kuitenkaan maistu niin hyvälle kuin Thaimaan tavallisissa katukeittiöissä. Tom yum-kanakookoskeitto on ehkä tunnetuin, mutta myös green curry, cashew sauce, fish sauce ja inkiväärikala ovat meille kaikille tuttuja. Rannikkopaikoissa kannattaa maksaa vähän enemmän hummerin maistamisesta, koska kotona Euroopassa se maksaisi rutkasti enemmän.

Minulle ehkä ikimuistettavin Thaimaan muisto on pienen maaseudun koulun iloiset lapset. He tervehtivät meitä antamalla piirustuksia, jotka esittivät lohikäärmeitä ja akvaariokaloja kun taas Euroopan lapset piirtävät kissoja ja koiria. Toinen muisto on iloinen nainen, joka työskenteli ananaspellollaan ja hän oli niin onnellinen siitä minimaalisesta kilohinnasta, mitä monikansallinen suuryhtiö maksoi hänelle ananaksista. Hänestä se oli parempi vaihtoehto kuin myydä ananas tien varrella korkeammalla hinnalla mutta suuremmalla todennäköisyydellä että hedelmä ehtii pilaantua ennen kun se on myyty.

Aasia, eksoottinen ruoka, matka, matkakokemuksia, ruoka, Thaimaa