Travelfood

Aloittelijoiden on helppo tutustua Mexikoon aloittamalla Yucatanin niemimaasta. Amerikkalaiset pysähtyvät useimmiten Cancunissa, Karibian risteilyalukset ankkuroivat Cozumelissa ja eurooppalaiset suuntaavat Playa del Carmeniin. Viihdyimme hyvin Playa del Carmenin entisessä kalastajakylässä, missä suurin osa kaikesta toimii hyvin ja ilmasto tuntui miellyttävältä joulukuussa. Pakollisista maya-nähtävyyksistä valitsimme Tulumin ennen ylikäytettyä Chichen Itzaa vaikka temppeliä nykyisin lasketaan maailman seitsemän ihmeen joukkoon. Tulumiin pääsee helposti omin päin collectivos-yhteiskuljetuksella ja vastassa ovat upeat temppelirauniot kauniisti rakennettu valkoisen hiekkarannan ja turkoosin sinisen meren varrella.

Mexikon ulkopuolella asuvista useimmat ovat maistaneet texmex-ruokaa ja tutustuneet termeihin kuten quesadillas, fajitas, tacos, burritos, nachos, guacamole, tortillas, enchiladas sekä tuttuihin alkoholi-juomiin kuten tequilaan ja margaritoihin. Kaikki nämä ovat tietysti parempia paikan päällä, mutta suosittelen silti tutustumaan muihin paikallisiin erikoisuuksiin, koska mexikolainen ruoka on paljon muuta, ja paljon parempaa, kuin texmex. Esimerkiksi maya-ateria conchita pibil on revittyä porsaanlihaa, jota tarjoillaan tortillan, salsan ja korianterin kanssa. Chilaquiles on oikeastaan aamiainen, eli vihreiden tomaattien sipulikastike, johon on liotettu nachokseja. Gordita on jonkinlainen maissileipä, jonka täytteenä on juusto ja esimerkiksi kanaa. Mexikolaiset katkaravut ovat isoja ja hyviä, ja maistuvat parhaiten korianterin kanssa rapeissa taco-kuorissa. Oaxaca-alueelta oleva platano, eli friteerattu keittobanaani, on myös hyvä. Jokaisella on oma papu-reseptinsä, frijoles, ja joskus mustapapu-kastikkeeseen moleen sekoitetaan jopa suklaata. Meidän chili rellenomme (jauhelihalla täytetty chilihedelmä) oli taivaallinen, ja vaikka sen kanssa tarjoiltiin chipotle-kreemiä (eli chiliä), suu ei syttynyt palaamaan! Ehkä raikas kaktus-salaatti lisukkeena auttoi siinä asiassa. Joulun aikaan suuri osa ruoista tuntuivat olevan sokeroituja: supermarketin kinkkupalalla oli sokeroitu pinta, juustopiiraammekin oli makea ja jopa aamiaispöydän toast-viipaleet olivat sokeroituja!

Mexikolaiset ovat maanläheisiä ja ystävällisiä ilman ylipursuavaa palveluiden tarjontaa. Tästä huolimatta heillä on vahva työmoraali ja ovat ylpeitä maastaan, kuitenkin turisteja palvellen kun tuovat arvokasta valuuttaa kotimaalleen.

latinalainen Amerikka, matka, matkakokemuksia, Mexiko, ruoka