Lentopisteiden keräämisestä on tullut harrastus monelle, ja pisteillä saatu oikeus lentää jonnekin edullisesti tuottaakin mielihyvää matkailun suurkuluttajalle. Ilmaisiahan nuo lennot eivät koskaan ole, vaan usein mittavat veromaksut ja polttoainelisät saattavat tehdä palkintolennosta hintavamman kuin esimerkiksi halpalento samaan kohteeseen. Joskus joutuukin kysymään itseltään, ohjaavatko pisteet kuluttajaa liian paljon ja mikä on pistejärjestelmän tarkoitus? Luulisi että tarkoitus on tuottaa mielihyvää, jotta asiakas pysyisi saman lentoyhtiön tai – allianssin asiakkaana. Tässä on kuitenkin esimerkki, jolloin tämä tarkoitus hämärtyy todella pahasti.
Scandinavian Airlines ylläpitää (ainakin) kahta pistejärjestelmää. Itse kuulun Eurobonus-järjestelmään, joka on perua siitä kun SAS:in tytäryhtiö Blue1 oli merkittävä toimija Suomen lentomarkkinoilla. Tämä käsittämätön SAS:in tuplajärjestelmä johtaa siihen, että sen yhteistyöpartnerit Star Alliancessa eivät aina edes tunnista Eurobonusta ja pisteiden kirjaaminen menee usein väärin.
Useimmiten kohtaamani ongelma pisteiden keräämisessä tapahtuu kun yritän tulkita lentolipussa mainittua lentoluokkaa. Pisteiden määrä perustuu lentoluokkaan. Eurobonus ylläpitää kotisivuillaan selkeän pistetaulukon lentoluokkineen. Kun pisteet saapuvat tilille, ne täsmäävät harvoin sen lentoluokan pisteansainnan kanssa. Kun lähestyn Eurobonusta viestillä, he vastaavat lyhyesti, että lipussa mainittu varausluokka ei välttämättä ole se mitä olen oikeasti käyttänyt. Eurobonus viittaa yleisiin sääntöihinsä, jossa näin tosiaan lukee. Joskus pisteitä jätetään antamatta kokonaan tällä samalla perustelulla. Eurobonuksen päätöksestä ei voi nähtävästi valittaa, koska kun kysyn lisäkysymyksiä heidän päätöksensä jälkeen, ei tule enää vastausta.
Kun tekee päätöksen millä lennolla aikoo lentää, pisteiden keruu ja määrä luulisi olevan osatekijä päätöksestä, koska pidemmän päälle se vaikuttaa kokonaismatkustelun hintaan. Maailmanympärimatkojakin mainostetaan sillä, että ansaituilla pisteillä saa vielä Euroopan lennon kaupan päälle. Jos lupaus ansaituista pisteistä ei pidäkään, silloin se on mielestäni verrattavissa virheelliseen hintamainontaan. Olen jo tottunut siihen, että nettimatkatoimistot ja hakukoneet eivät ilmoita ennen ostopäätöstä lentoluokkaa, jolloin en pysty katsomaan etukäteen ansaittua pistemäärää (miksi lentoluokkaa ei muuten voida ilmoittaa etukäteen?). Mutta Eurobonuksessa mennään vielä pidemmälle: kun lentoluokka on vihdoin ilmoitettu ostopäätöksen jälkeen lentolipussa, niin se luokka ei sitten pädekään kun pisteitä jaetaan! Tätä on tapahtunut erityisesti kun olen käyttänyt yhteistyökumppania Turkish Airlinesia.
Eurobonuksessa on kuitenkin yksi suuri etu verrattuna Finnairiin: Eurobonuksen käyttämättömät pisteet pysyvät kauemmin tilillä kuin Finnairilla, jonka ohjelmassa pisteet vanhenevat ärsyttävän nopeasti.
Joka tapauksessa, kun lentoyhtiöt ovat tehneet pisteohjelmistaan mahdottomia ja ärsyttäviä, ohjelma ei enää vaikuta suotuisasti ostopäätökseeni. Jos tulee pisteitä, ne tulevat yllättävänä bonuksena. Tämä tietysti lämmittää, mutta silloin voi kysyä: onko lentoyhtiön tarkoituksena ylläpitää toimivaa markkinointikanavaa kuluttajien ostopäätöksiä varten vai toimittaa yllättäviä lahjoja silloin tällöin valituille asiakkaille? Kummassa tavassa on kevyempää byrokratiaa ja kummassa on vähemmän kuluja lentoyhtiölle?
