Travelfood

Jo lentokoneen ikkunasta näkee, että Myanmarin (ent Burman) pääkaupunki Yangon (ent Rangoon) sijaitsee Irrawaddy-joen valtavalla suistoalueella. Pieniä maatilaruutuja näkee kaikkialla. Jo ennen lentoa olin joutunut jännittämään maahan pääsyä transit-viisumilla, koska suurlähetystö ei vastannut kysymyksiini siihen liittyen. Perillä kaikki sujui kuitenkin hyvin, mutta turistiviisumilla.

Yangon tuntuu kuin Thaimaa 15-20 vuotta sitten: täynnä savuista ilmaa ja suuria rakennushankkeita, hymyileviä ihmisiä sekä olematonta julkista liikennettä, joka johtaa suuriin myöhästymisiin maanteillä. Koska Yangonin väestö vaurastuu johtaa yhä suurempi autokanta yhä suurempiin tungoksiin pienillä teillä. Ruuhka-aikana kesti 1,5 tuntia matkustaa 10 km pitkä matka lentokentän ja keskustan välillä. Yangonin tärkein nähtävyys Schwe Dagon-pagoda on todella suurenmoinen isolla stupallaan ja kullalla peitetyillä kupoleillaan. Kaupungin siirtomaavallan rakennukset on korjattu ja ne antavat kehittyvälle kaupungille erikoisen leiman.

Myanmarin ruoka muistuttaa Intian currykastikkeista mutta thaimaalaisilla yrteillä ja mauilla. Yksi erikoisuus ovat fermentoidut te-lehdet, joita voi laitta esimerkiksi salaatteihin.

Myanmarin kuuluisimmat nähtävyydet, Paganin temppelit ja Mandalayn vanha kaupunki, jäivät tällä kerralla näkemättä. Yksi tapa mennä niihin on ikivanhalla, hitaalla junalinjalla. Tällä kerralla valitsimme kuitenkin viidakon junaeksotiikaksi mukavamman linjan Bangkok-Chiang Mai. Se yöjuna osoittautui kuitenkin elämäni kylmimmäksi matkaksi, koska junavaunun jääkylmää ilmastointia ei pystytty säätämään!

Aasia, matka, matkakokemuksia, Myanmar, ruoka, Thaimaa