Travelfood

Osa tätä artikkelia perustuu huhtikuiseen Balkanin kiertomatkaan, mutta osa on myös muista alueen matkoista. Koska Balkanin alue on tavallaan aika yhtenäinen ja tavallaan aika hajanainen, päädyin erillisten artikkeleiden lisäksi myös tähän yhtenäiseen artikkeliin. Huhtikuussa alueella on suhteellisen vähän turisteja, mutta onnen myötä sää voi olla yhtä lämmin kuin kesällä. Vuoristoalueella on vielä viileitä tuulia ja yöt ovat kylmiä.

Uskonnollinen monipuolisuus on itsestään selvä kun puhutaan Balkanista. On katolinen Kroatia, kreikkalais-ortodoksinen Serbia, Montenegro ja Bulgaria, muslimiuskoinen Bosnia-Hercegovina ja Albania, sekä Makedonia, jossa on vähän kaikkea. Silti jokaisessa maassa on myös vähemmistöjä. Kieli on samankaltainen kaikissa maissa, mutta se kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla Bulgariassa, Serbiassa ja Makedoniassa. Kaikista pääkaupungeista Zagrebilla ja Belgradilla on länsimainen tunne kaupungin keskustassa. Muuten kaikkialla on harmaita, rumia esikaupunkialueita, tai jopa totalitaarisia ja kansallismielisiä kuten Skopjessa.

Kiertomatkan tekeminen Balkanilla ei ole helppoa, koska siirtyminen maasta toiseen ei ole yksinkertaista. Serbialla on ehkä alueen parhaimmat junayhteydet (esimerkiksi Montenegrossa ja Albaniassa junamatkailua ei ylipäätänsä edes ole) mutta muualla ne ovat hitaita tai ei erityisen käytännöllisiä. Joihinkin kaupunkeihin, kuten Sofiaan ja Tiranaan, on vaikea päästä lentokoneella. Linja-autokuljetukset toimivat hyvin, mutta ne ovat hitaita. Matkailupalvelut ovat lähinnä suunnattuja itäeurooppalaisille turisteille. Toinen asia, mikä tekee itsenäisen matkailun vaikean, on kummallinen pakollinen poliisilla rekisteröityminen Serbiassa ja Makedoniassa.

Balkanilainen ruoka on ehkä se mikä liittää valtiot yhteen. Voit löytää cevapciciä (jauhelihakepakkoja) melkein kaikkialta, kuten myös burekia / börekiä (liha- tai pinaatti- tai juustopiirakkaa). Lihavartaat ovat myös yleisiä. Rannikolta saa merenelävää ja kalaa, ja Bulgariasta saa virkistävää kurkku-jogurttisalaattia nimeltään tarator.

Koska kaupungit ovat aika samannäköisiä (yleensä niitä hallitsee muinainen linnoitus), on helpompaa löytää monipuolisuutta maaseudulta ja luonnosta. Vertaile muinaisia makedonialaisia bysanttilaisia luostareita Albanian moskeijoihin ja minareettikyliin, niin huomaat miten suuria eroavaisuuksia Euroopasta löytyy. Sekä miten konfliktialtis Balkan on. Kun liikut omin päin Balkanilla, huomaat että englannin ja saksan kielen taitosi eivät ehkä riitä kun ostat lippuja, hoidat ravintolamuodollisuudet jne. Balkanilaiset paikalliset eivät ehkä ole maailman iloisimmat matkailijoita kohtaan, mutta he tuntuvat aidoilta ja itse en ole kokenut uhkaavia tilanteita missään siellä vaikka olen odottanut busseja myöhään yöllä keskellä kaupungin keskustassa.

Balkan, Eurooppa, matka, matkakokemuksia, ruoka